Per aspera ad astra

 Lienee korkea aika listata lisää kahvikalenterin sumppeja, jotta saamme listan jotakuinkin valmiiksi ennen kuin vuosi vaihtuu. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että tämä(kin) teksti muodostanee pitkän pötkön listamaisella rakenteella, joten varsinainen lukukokemus voi jäädä aika keskinkertaiseksi. Tällaisella pötköformaatilla saa äidinkielen ylioppilaskokeissa lähinnä sääliviä katseita, mutta kun kyseessä on niinkin totinen aihe kuin kahvi, ei ole varaa aiheuttaa sekaannusta ja hämminkiä hyvien sekä huonojen kahvien välillä.  Tästä tekstistä muodostunee niin pitkä, että voit käyttää tätä listaa lasten nukuttamiseen, ajan tappamiseen tai ihan vain tappamiseen. Lukuaika lienee jotain muutamasta hetkestä kahdeksaan ja puoleen tuntiin, etenkin jos tapanasi on nukkua suositusten mukaiset yöunet. Totuuden lista alkakoon! Luukku 6: Päivän kahvi on "Elimbari" Papua-Uusi-Guineasta Paahtoaste: 3.5/5 Itsenäisyyspäivän hauska fakta: Papua-Uusi-Guinea vastaa vain prosentista maailman kahvit...

Jouluna 2020, eli ajanjaksona jota tulevaisuudessa kutsutaan termillä "ensimmäinen koronajoulu", inspiroiduin viime tingassa ostamaan teejoulukalenterin eräästä liikkeestä. Hintaa kalenterille tuli lehdestä revityllä etukupongilla muistaakseni 9,99 euroa, ja makukin oli sen mukainen. Alle kympillä sain hankittua itselleni 23 pussia pettymystä, jotka maistuivat lähinnä katumukselta tuhlattuani kymmenen euroa johonkin, jota ei pystynyt edes irvistämällä juomaan kurkusta alas. Epäilen, että suurinta osaa näiden teejuomien ainesosista ei ollut tarkoitettu sisäiseen käyttöön. Yksi teepussi, tuo supermarketistakin tuttu "English Breakfast" oli ainoa maittava tee koko hökötyksessä. Se oli myös ainoa tee, josta en saanut vatsanpuruja. (Ja ainoa tee jonka join kokonaan, muita käytin lähinnä viemärin avaamiseen.) Joka tapauksessa tänä jouluna päätin välttää tämän kohtalokkaan sudenkuopan, ja panostin joulukalenterin etsintään uudella tehokkuudella ja tarmolla. Löysin kuin löy...